Karkaava osaaminen, aivovuototarinoita osa 1
23 kesä 2019
Kesällä 2017 Gimaran asiakkaaksi tuli nuori farmaseutti ja tutkija Turusta. Se oli aikaa, kun Gimaraan tuli viikottain useita asiakkaita suositusten perusteella ja hän oli yksi heistä. Tavoitteena oli saada Suomen kansalaisuus ja hyväksytty keskitason kielitesti. Olimme varsin nopeita ja joustavia asiakkaiden sisäänotossa, mutta aika nopeasti opimme, että tämä asiakas osallistuu vahvasti tuotekehittelyymme ja antaa ohjeita palvelumuotoiluun. Jostain syystä juuri hänen kohdallaan meni viikko, ennen kuin reagoimme hänen maksusuoritukseensa. Saimme palautetta välittömästi. Hän kiinnitti huomiomme myös siinä, että hän oli yksi niitä asiakkaita, joka maksoi kielikuntosalin kuukausikortin aina ennen eräpäivää ja oli aina ajoissa paikalla – ja vitsit mielessä.
Tämä nuorimies oli suorittanut kotimaassaan maisterin tutkinnon farmasiasta, työskennellyt myynti- ja markkinointitiimissä GlaxoSmithKlinella Pakistanissa ja AL-Shafar Groupissa (nykyään Aster Group) Dubaissa. Sen jälkeen hän oli tullut Suomeen ja suorittanut tuotantotalouden maisterin (MBA & E) tutkinnon Vaasan yliopistossa vain 16 kuukaudessa (normaaliaika on 2 vuotta).
Hän väitteli 26.4.2019 suurien monikansallisten yritysten innovaatioiden ulkoistamisesta 20 eri maassa. Hän on tutkinut sitä, mitä asioita on syytä ottaa huomioon, kun innovaatioita ulkoistetaan ja miten riskejä voidaan hallita. Hän suoritti tohtorintutkinnon 4 vuodessa, tai itse asiassa 7 kuukautta etuajassa. Hän sai siinä sivussa myös hyväksytyn kielikokeen ja Suomen kansalaisuuden sekä työskennellyt EU-rahoitteisessa hankkeessa, joka tutki pienten ja keskisuurten yrityksien toimintaa ja yhdistämistä Suomessa.
Hänellä ei ole koskaan ollut mahdollisuutta osallistua kotoutumiskoulutukseen, hän on maksanut suomen kielen opintonsa itse. Hänen tietonsa Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista ylittää monen keskivertosuomalaisen tiedot: Jos minä haluan kuulla uusimmat uutiset esimerkiksi Suomen politiikasta, hän todennäköisesti on jo linkittänyt uutisen jollekin kanavalle. Hänellä on kokemusta kymmenistä työpaikoista Vaasan ja Turun alueella. Hänet on palkittu opiskelujensa aikana vuokratyöfirman parhaana työtekijänä.
Tämä nuori mies on rohkea, aloitteellinen, loistavan älykäs, tehokas, inspiroiva ja innostuva tiimin jäsen, joskin varsin suorapuheinen, mutta silti erittäin joustava ja kaiken kaikkiaan aarre mille tahansa yritykselle. Hän on tohtori Afnan Zafar Khan, Aasian markkinoinnin ja sosiaalisen median markkinoinnin erityisosaaja, johon meillä on ollut onni tutustua ja myöskin rekrytoida Gimaraan sillä pienellä resurssilla, joka meillä on ollut käytettävissämme.
Gimaran kohdalla kävi nopeasti niin, että Afnanin kontaktien kautta saimme valtavan määrän perustavanlaatuista tietoa pakistanilaisesta kulttuurista, esimerkiksi miten tytäryritys perustetaan, miten avataan pankkitili tai miten maksuliikenne hoituu sieltä käsin, saimme avauksia yhteistyöhön, verkostoja, pääsimme vierailemaan kouluihin ja kokeilemaan koulutusta Pakistanissa ja Dubaissa. Hyvin lyhyen ajan sisällä sosiaalisen median markkinointimme alkoi tavoittaa kohdennettuja asiakaryhmiä. Tälläkin hetkellä Facebook-kanavaamme seuraa melkein 5000 kiinnostunutta Suomesta, Venäjältä, Pakistanista, Bangladeshista, Intiasta, Malesiasta, Arabiemiirikunnista ja muista Keski-Idän maista vain joitakin kohdennettuja maita mainitakseni, puhumattakaan 6000 seuraajan Youtube-kanavasta, johon Afnan on myös meidät sparrannut.
Pienenä kasvuyrityksenä katseemme siintää edelleen Pakistanin reuna-alueilla – unelmamme siitä, että voisimme rakentaa siltoja oppimiseen niille, jotka sosiaalisten, taloudellisten tai esimerkiksi naisten yhteiskunnalliseen rooliin liittyen jäävät oppimismahdollisuuden ulkopuolelle – ja kuka silmämme on avannut tälle todellisuudelle, jos ei Afnan? Myös Aasian markkinoiden valtavuus ja hyödyntämättömyys painostaa toimimaan – meillä on kaikki työkalut, kun vaan saamme riittävästi lihaksia toimia. Näitä lihaksia olemme nyt kasvattamassa tutkimuksien avulla – se, mitä ei ole tutkittu, sitä ei ole olemassa – siis teemme ajatuksiamme nyt näkyväksi.
Meillä on käytettävissämme Afnanin kaltainen huippuosaaja, kun suunnittelemme tulevia palveluita Etelä-Aasian maihin. Olemme pyytäneet tarjouksia paikaillisilta yrityksiltä ja tokihan siinä on riskinsä. Innovaatiomme voivat hetkessä olla toisten innovaatiota ja me jäämme nuolemaan näppejämme. Mutta me olemme etuoikeutetussa asemassa pienenä yrityksenä, meillä on 100% luotettava ja lojaali periksiantamaton ja arvoiltaan uskomattoman hyvin suomalaisten arvoihin linkittyvä asiantuntija, joka nimenomaan tietää, mitkä riskit tulee ottaa huomioon, kun lähdetään ostamaan innovaatioiden toteuttajaa ulkoa.
Olen viime aikoina kuunnellut TEM:n 75% työllisyystavoitteen erinomaista Podcastia, ja erityisesti Afnanin kohdalla mieleeni tulee maaliskuun ensimmäisen päivän podcast, jossa pohditaan, miksi ulkomainen huippuosaaja haluaisi Suomeen. Reetta Rädyn kanssa keskustelevat TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson sekä Turun kaupunginjohtaja Minna Arve. Haastan Jari Gustaffsonin ja Minna Arven tutustumaan Afnanin tilanteeseen konkreettisesti, sillä tässä meillä on esimerkki ihmisestä, joka todella haluaisi palvella Suomea kiitollisena saamastaan koulutuksesta, joka pitää Suomesta ja joka tällä hetkellä pohtii hakeutumista Kanadaan tai USA:an, joissa työmarkkinoille on helpompi päästä.
Kuinka monta osaajaa meidän täytyy hukata, ennen kuin olemme yhteiskuntana, maana valmiita muuttumaan? Kyse on koko yhteisömme läpileikkauksesta, tavallisten ihmisten ja toteuttavan tahon työyhteisöjen kyvystä vastaanottaa osaaminen ja nähdä se mahdollisuutena.
Lukusuositus Afnanin tuoreelle väitöskirjalle:
Zafar, Afnan (2019) The Outsourcing Innovation Paradox : A Company’s Growth Option or a Risk to R&D Capabilities. Acta Wasaensia 418. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Kaikki julkaisut
